aalto1 untyped-item.component.html
Who Knows What They Know — Interplay of Digital Privacy Transparency and Consumer Data Privacy Concerns
Loading...
URL
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
Perustieteiden korkeakoulu |
Master's thesis
Unless otherwise stated, all rights belong to the author. You may download, display and print this publication for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Authors
Date
Department
Major/Subject
Mcode
SCI3043
Language
en
Pages
121+27
Series
Abstract
From the perspective of privacy ethics, personal information disclosure relies on the notion of informed consent. Yet in a time of ubiquitous data collection, remaining informed on every digital data disclosure seems like a lot to ask from an individual. To study consumers’ digital experiences and the information provided on data collection, this thesis explores the relationship of online privacy transparency and online service users’ situational privacy concerns. A conceptual literature review revealed that consumers are both worried for their digital privacy and unable to understand some of its practical aspects. Furthermore, privacy notices are not only hard to perceive but also intentionally deceptive when it comes to data collection, and users can remain excluded from the life cycles of their data due to broader traceability and integrity issues of Big Data. An exploratory sequential research approach was applied to empirically study transparency-concern interplay in the context of a Finnish public transportation provider and passenger travel data collection via a mobile app. In-depth interviews suggested that many concerned users could find relief in more clear and appealing reassurances of purposeful and beneficial collection, more tangible understanding about situational data collection, processing, and application practices, and a more understandable Big Data industry. However, a quantitative, comparative online survey study found that readability-focused privacy notice transparency enhancements only have marginal alleviating effects on situational user privacy concerns and concern- predicting collection perceptions, and data disclosure divided the respondents despite the relatively low levels of situational privacy concern comparing to the generalized concern. On the basis of the empirical and conceptual findings, this thesis provides strong support for striving beyond mere readability and privacy notices when forming transparent data practices. In the era of worldwide, continuous Big Data, consumers’ concerns are just as broad and generalized. To help users belong in this new world that their data is built with, future research should explore strategies to cultivate more concrete data awareness not only through one-time interactions on user interfaces but also longitudinally through non-digital service touchpoints and especially industry-level traceability.
Henkilökohtaisten tietojen jakaminen nojautuu eettisesti tietoon perustuvaan suostumukseen, mutta nykyaikaisessa laajuudessaan digitaalisen datan keräys asettaa yksilöiden tietoisena pysymiselle raskaat vaatimukset. Tässä diplomityössä käsitelläänkin tutkimusongelmana datankeräyksen läpinäkyvyyden ja kuluttajien yksityisyyshuolien suhdetta digitaalisissa konteksteissa. Käsitteellinen kirjallisuustutkimus osoitti kuluttajien kokevan arkistunutta huolta digitaalisesta yksityisyydestään samalla, kun heidän käytännöllinen ja soveltava ymmärryksensä aihepiiristä jää usein heikoksi. Digitaaliset tietosuojatiedotteet ovat paitsi vaikeasti hahmotettavia myös usein tarkoituksellisen harhaanjohtavia, eikä palveluiden käyttäjillä ole mahdollisuuksia käsittää oman datansa laajempaa elinkaarta Big Datan heikon kontekstuaalisen eheyden vuoksi. Läpinäkyvyyden ja huolten vuorovaikutusta tutkittiin diplomityössä empiirisesti eksploratiivisella sekventiaalisella mallilla, jota sovellettiin prototyyppien avulla julkisen liikenteen kontekstiin ja matkustajien liikkumistietojen keräämiseen mobiilisovelluksessa. Syväluotaavat haastattelut sovelluksen käyttäjien kanssa osoittivat, että huolestuneet käyttäjät voisivat hyötyä datan keruun tarkoituksenmukaisuuden ja hyödyllisyyden selkeydestä ja kouriintuvuudesta sekä datatalouden paremmasta jäljitettävyydestä. Vertaileva kyselytutkimus osoitti toisaalta, että luettavuuspainotteiset läpinäkyvyysparannukset tietosuojatiedotteessa vaikuttivat käyttäjien tilannekohtaisiin yksityisyyshuoliin ja huolia ennustaviin käsityksiin vain vähäpätöisen myönteisesti. Liikkumistietojen keräämisaikomukset jakoivat vastaajien joukkoa, vaikka tilannekohtaiset huolet keräämisestä olivatkin melko lieviä verrattuna korkeisiin yleistason yksityisyyshuoliin. Diplomityön kirjallisuuslöydösten ja empiiristen havaintojen perusteella dataläpinäkyvyys on syytä käsittää luettavuutta ja tietosuojatiedotteita laajempana mallina yksityisyyskäytännöissä. Kaikenkattavan datan aikakaudella kuluttajien huoletkin ovat laajoja ja yleisluontoisia. Tulevaisuuden tutkimuksissa tulisi pyrkiä kehittämään käytännöllistä datatietoisuutta läpinäkyvyydellä paitsi kertaluontoisten käyttöliittymäkokemusten avulla, myös pitkäaikaisemmin ja yleistasoisemmin palveluiden fyysisten kontaktipisteiden yhteydessä sekä koko toimialan jäljitettävyyden tasolla.