aalto1 untyped-item.component.html
Improving solids management at an industrial waste water treatment plant by implementing dynamic sludge age as a direct control method
Loading...
URL
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
Helsinki University of Technology |
Master's thesis
Electronic archive copy is available via Aalto Thesis Database.
Checking the digitized thesis and permission for publishing
Instructions for the author
Instructions for the author
Location:
Authors
Date
Department
Major/Subject
Mcode
Kem-70
Degree programme
Language
en
Pages
x + 77 s. + liitt. 22
Series
Abstract
Työn tarkoituksena oli parantaa kiintoaineshallintaa teollisuusjätevesiä käsittelevän aktiivilietepuhdistamon toiminnassa.
Tavoitteena oli vakaampi ja luotettavampi käsittely myös tapauksissa, joissa usealta kemialliselta tuotantolaitokselta tulevat jätevedet vaihtelevat suuresti ja nopealla aikavälillä hydrauliselta tai orgaaniselta kuormaltaan.
Teoriaosassa käsitellään aktiivilieteprosessin yksikköoperaatiot keskittyen kiintoaineksen vaikutukseen prosessin eri osissa, sekä esitellään kiintoaineshallinnan eri kontrollimenetelmiä.
Puhdistamon erityiset ongelmat kiintoaineshallinnassa esitetään yksityiskohtaisesti.
Kokeellisessa osassa puhdistamolla otettiin käyttöön uusi dynaamisen lieteiän seurantamenetelmä (dynamic sludge age, DSA), joka keskittyi aluksi selvittämään kiintoaineksen kulkeutumista prosessin eri vaiheissa, sekä varmistamaan menetelmän toimivuus, virheettömyys ja luotettavuus.
Seurantavaiheen jälkeen tutkittiin menetelmän käyttöä ylijäämälietteen käsittelyssä.
Pyrkimyksenä oli säädellä seurantamenetelmän avulla ylijäämälietteen optimihävitysmäärää.
Tehdasmittakaavassa suoritetun kokeilun jälkeen nähtiin, että dynaamisen lieteiän avulla voidaan säädellä jätelietteen poistomääriä ja sitä kautta saavuttaa uudenlaista stabiilisuutta systeemiin.
DSA-menetelmä sopii erinomaisesti seuranta- ja säätömenetelmäksi, sillä se painottaa prosessin tarkkaa monitorointia ja ottaa huomioon samanaikaisesti sekä mikrobien spesifisen kasvunopeuden ilmastusaltaassa että lietteen laskeutumisominaisuudet selkeytysaltaassa.
Menetelmän käyttö mahdollistaa pikaisen reagoinnin nopeasti muuttuvissa tilanteissa, joten puhdistamon toiminta saadaan optimoitua.
Koejakson aikana puhdistamon lieteikä saatiin pidettyä asetetuissa operointirajoissa, lietteen varastointi ja hävitys suoritettiin entistä organisoidummin ja lietepitoisuus pysyi tasaisempana ja hallitumpana.
Puhdistamon suorituskyky orgaanisen aineksen poiston osalta parani jonkin verran.
Tehdasmittakaavaiseksi kokeeksi kokeen kesto oli suhteellisen lyhyt, jonka takia pitkän tähtäimen johtopäätöksiä ei voida vielä tehdä.
Saavutetut tulokset ovat kuitenkin niin lupaavia, että DSA-menetelmän käyttämistä ehdotetaan jatkettavaksi.
Työn näkyvin tulos oli uuden operointimenetelmän kehittäminen, käyttöönotto ja jatkuvuuden varmistaminen henkilöstön koulutuksella.