aalto1 untyped-item.component.html
The global data economy: Finland as a data centre hub
Loading...
URL
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
School of Business |
Master's thesis
Unless otherwise stated, all rights belong to the author. You may download, display and print this publication for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Authors
Date
Department
Major/Subject
Mcode
Degree programme
Language
en
Pages
53
Series
Abstract
This thesis examines Finland’s evolving role in the global data economy and considers how Finnish experts view the national significance of data centre investments. As international competition for data infrastructure intensifies, driven by growing computing demands from artificial intelligence and cloud services, smaller countries such as Finland must navigate trade-offs between attracting foreign investment, meeting sustainability targets, and maintaining institutional coherence. Finland is often portrayed as a digital forerunner thanks to its reliable electricity grid and stable governance, yet these strengths are accompanied by contradictions and vulnerabilities.
The study employs a qualitative research design to explore how Finnish policymakers, industry specialists, and academics perceive the benefits, risks, and long-term value of data centres in Finland. Semi-structured interviews with purposefully selected experts are complemented by media analysis to situate findings in a wider societal context. Data is analysed thematically, guided by a theoretical framework combining the resource-based view, the triple bottom line, and institutional theory.
Findings highlight Finland’s electricity grid as a foundational asset, supporting both system reliability and future opportunities for demand flexibility. However, experts emphasise that infrastructure quality alone is insufficient without long-term planning, cross-sector coordination, and the adoption of load-shifting strategies. Environmental sustainability is identified as a contested issue: while possibilities for heat recovery and system integration exist, public legitimacy remains fragile and depends on credible narratives. Institutional trust and governance signals also emerge as critical for investment certainty, with the proposed 2025 electricity tax reform seen as undermining Finland’s reputation for stability.
The thesis concludes that Finland’s digital competitiveness rests not only on material resources but also on governance quality, policy coherence, and genuine integration of sustainability. By synthesising expert perspectives, the study contributes to a deeper understanding of how smaller EU member states can position themselves in the global digital economy.
Tämä opinnäytetyö tarkastelee Suomen muuttuvaa roolia kansainvälisessä datataloudessa ja selvittää, miten suomalaiset asiantuntijat arvioivat datakeskusinvestointien kansallista merkitystä. Tekoälyn ja pilvipalveluiden kasvava laskentatehon tarve kiihdyttää kansainvälistä kilpailua digitaalisen infrastruktuurin sijoituksista. Pienemmät maat, kuten Suomi, joutuvat sovittamaan yhteen investointien edistämisen, kestävän kehityksen tavoitteet ja institutionaalisen johdonmukaisuuden. Suomea pidetään usein digitaalisena edelläkävijänä sen luotettavan sähköverkon ja vakaan hallinnon ansiosta. Näihin vahvuuksiin liittyy kuitenkin myös jännitteitä ja haavoittuvuuksia.
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena kyselytutkimuksena, jonka tavoitteena oli selvittää, miten suomalaiset päättäjät, asiantuntijat ja tutkijat näkevät datakeskusinvestointien hyödyt, riskit ja pitkän aikavälin arvon. Aineisto koostui puolistrukturoiduista haastatteluista, joita täydennettiin mediasisällön analyysilla laajemman yhteiskunnallisen kontekstin saavuttamiseksi. Aineisto analysoitiin temaattisesti teoreettisen viitekehyksen pohjalta, joka yhdisti resurssiperusteisen näkemyksen, triple bottom line -ajattelun ja institutionaalisen teorian.
Tulokset korostavat Suomen sähköverkon merkitystä keskeisenä kansallisena voimavarana, joka takaa toimitusvarmuuden ja luo pohjan tulevaisuuden kysyntäjoustoratkaisuille. Asiantuntijat kuitenkin painottivat, että pelkkä infrastruktuurin laatu ei riitä, vaan sen tueksi tarvitaan pitkäjänteistä suunnittelua, eri toimialojen yhteistyötä sekä ratkaisuja, jotka mahdollistavat kuormituksen jouston. Ympäristön kestävyys nousi esiin kiistanalaisena kysymyksenä. Hukkalämmön hyödyntämisen ja järjestelmäintegraation potentiaali tunnistettiin, mutta julkinen hyväksyntä osoittautui hauraaksi ja riippuvaiseksi uskottavasta viestinnästä. Myös institutionaalinen luottamus ja hallinnon johdonmukaiset signaalit nähtiin ratkaisevan tärkeinä investointivarmuuden kannalta. Vuodelle 2025 ehdotettu sähköverouudistus herätti huolta, sillä sen katsottiin heikentävän Suomen mainetta vakaana toimintaympäristönä.
Tulosten perusteella voidaan todeta, että Suomen digitaalinen kilpailukyky rakentuu paitsi aineellisista resursseista myös hallinnon laadusta, politiikan johdonmukaisuudesta ja kestävyyden aidosta integroinnista. Asiantuntijoiden näkemykset syventävät ymmärrystä siitä, miten pienet EU-jäsenvaltiot voivat asemoitua uskottaviksi ja kestäviksi toimijoiksi globaalissa datataloudessa.