Värikynil ja semmosil - Tapaustutkimus näkövammaisen lapsen kuvallisesta työskentelystä
| dc.contributor | Aalto University | en |
| dc.contributor | Aalto-yliopisto | fi |
| dc.contributor.advisor | Haapalainen, Riikka | |
| dc.contributor.author | Haggren, Larissa | |
| dc.contributor.school | Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu | fi |
| dc.contributor.school | School of Arts, Design and Architecture | en |
| dc.contributor.supervisor | Haapalainen, Riikka | |
| dc.date.accessioned | 2015-11-19T10:26:22Z | |
| dc.date.available | 2015-11-19T10:26:22Z | |
| dc.date.issued | 2015 | |
| dc.description.abstract | Kandidaatin tutkielmani oli laadullinen tapaustutkimus kahdeksanvuotiaan näkövammaisen lapsen kuvailmaisusta. Tavoitteenani oli saavuttaa mahdollisimman tarkka käsitys tutkimuksen kohteena olevan lapsen kuvallisesta työskentelystä sekä tarkastella näkövamman mahdollista vaikutusta lapsen kuvailmaisuun. Lisäksi pyrin selvittämään lapsen kokemusta erilaisten apuvälineiden tai muun tuen tarpeellisuudesta kuvallisen työskentelyn yhteydessä. Perehdyin tutkittavan kuvalliseen työskentelyyn seuraamalla hänen toimintaansa kahden työskentelytilanteen aikana, erityisesti hänen omaan näkökulmaansa keskittyen. Keräsin tutkielmani aineiston havainnoimalla lapsen työskentelyä kotonaan, ensimmäisellä kerralla itsekseen ja toisella kerralla nuorempien sisarustensa seurassa. Ensimmäisen työskentelykerran yhteydessä toteutettiin myös vapaamuotoinen haastattelu, jonka kautta pyrin saamaan tarkempaa tietoa lapsen kokemuksista liittyen kuvailmaisuunsa ja kuvataideharrastukseensa. Havainnointitilanteissa lapsella ei ollut apuvälineitä käytössään, joten haastattelu toimi ensisijaisena tiedonlähteenä tarkastellessani lapsen suhtautumista tarjolla oleviin tukitoimiin. Tärkeimpänä havaintonani oli, ettei vaikeakaan näkövamma ei välttämättä määrittele lapsen kuvallisen työskentelyn tapoja tai näön käytön merkityksellisyyttä hänen kuvailmaisunsa tukena. Tutkittavan kuvallinen työskentely oli pääasiassa kaksiulotteista ja näkövamman vaikutus toimintaan oli huomattavissa lähinnä lapsen tavassa tarkastella katseen kohteena olevia asioita läheltä. Lapsen suhtautuminen itseensä kuvan tekijänä oli selvästi hyvin positiivinen, eikä hän itse kokenut näkövammalla olevan juurikaan vaikutusta kuvailmaisuunsa. Tutkittavan suhtautuminen käytössään oleviin apuvälineisiin ja muuhun tarjottuun tukeen oli positiivinen, mutta selvästi riippuvainen työskentely-ympäristöstä sekä aikuisten mielipiteistä. Lapsi piti käytössään olevia apuvälineitä hyödyllisenä, mutta ei uskonut niistä olevan hyötyä paikoissa, joissa hänelle ei niitä tarjota. | fi |
| dc.format.extent | 28 | |
| dc.identifier.uri | https://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/18549 | |
| dc.identifier.urn | URN:NBN:fi:aalto-201511205108 | |
| dc.language.iso | fi | en |
| dc.subject.keyword | näkövammaisuus | fi |
| dc.subject.keyword | näkövammainen lapsi | fi |
| dc.subject.keyword | näkövammaisten kuvailmaisu | fi |
| dc.subject.keyword | näkövammaisten kuvataidekasvatus | fi |
| dc.title | Värikynil ja semmosil - Tapaustutkimus näkövammaisen lapsen kuvallisesta työskentelystä | fi |
| dc.type | G1 Kandidaatintyö | fi |
| dc.type.ontasot | Bachelor's thesis | en |
| dc.type.ontasot | Kandidaatintyö | fi |