aalto1 untyped-item.component.html
Spectral aspects of atrial fibrillation in cardiographic mappings
Loading...
URL
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
Helsinki University of Technology |
Master's thesis
Electronic archive copy is available via Aalto Thesis Database.
Checking the digitized thesis and permission for publishing
Instructions for the author
Instructions for the author
Location:
Authors
Date
Major/Subject
Mcode
Tfy-99
Degree programme
Language
en
Pages
48
Series
Abstract
Eteisvärinä on sydämen rytmihäiriöistä yleisin ja sen esiintyvyys lisääntyy iän myötä.
Värinää ylläpitävät sydämen eteisissä kiertävät aktivaatiorintamat.
Eteisvärinä voi aiheutua myös yksittäisistä aktivaatiota synnyttävistä lähteistä.
Eteisvärinä johtaa harvoin kuolemaan, mutta aiheuttaa hoitamattomana usein hengenvaarallisia sairauksia, kuten veritulppia.
Eteisvärinän sähköfysiologiaa pystytään tutkimaan kehon pinnalta mitattavilla kajoamattomilla kardiografiamittauksilla.
Tässä työssä tutkittiin eteisvärinän taajuusominaisuuksia käyttäen elektro- ja magnetokardiografisia kartoitusmittauksia.
Erityisesti tutkittiin signaalien spektrejä sekä niiden spatiaalista variaatiota.
Työssä kehitettiin menetelmä kammioperäisen aktivaation poistamiseksi kardiografiakartoituksilla saaduista signaaleista.
Menetelmä perustui keskimääräisen kammiolyönnin vähennykseen.
Kehitettyä algoritmia sovellettiin kahdeksalta eteisvärinää sairastavalta potilaalta mitattuun värinän aikaiseen dataan.
Tuloksena saaduista eteissignaaleista tutkittiin erityisesti niiden päätaajuutta.
Eteisvärinän taajuuden havaittiin vaihtelevan riippuen mittauskohdasta.
Korkeampia värinätaajuuksia oli havaittavissa tyypillisesti rintakehän yläosissa ja matalampia vasemmassa kyljessä.
Mahdollisia syitä värinätaajuuden spatiaaliselle jakautumiselle ovat useat eteisvärinää ylläpitävät lähteet.
Saatujen tulosten vahvistamiseksi käytettiin myös rinnakkaisia menetelmiä: Taajuusanalyysi rajoitettiin vain eteisaktivaatiota sisältäviin ajanjaksoihin ja kammioaktivaation poistamiseksi testattiin vaihtoehtoista, signaalikomponenttien analyysiin perustuvaa menetelmää (engl. blind source separation).
Näillä menetelmillä saadut tulokset tukivat keskimääräisen kammiolyönnin vähennyksellä saatuja tuloksia.
Eteisvärinän päätaajuuden spatiaalisen jakauman selittämiseksi mallinnettiin eteisaktivaatiota kahdella pyörivällä virtadipolilla.